Kannanotto kunnallisen perhepäivähoidon jatkumisen puolesta Jyväskylässä

6.11.2015

Jyväskylän kaupunki kaavailee kunnallisen perhepäivähoidon vaiheittaista alasajoa vuodesta 2016 alkaen. Tosiasiassa kunnallista perhepäivähoitoa on romutettu jo usean vuoden ajan: uusia hoitajia ei ole palkattu vuosiin, perheitä ei rohkaista hakemaan hoitopaikkaa perhepäivähoidosta ja kaupungin asenne sekä viestintä perhepäivähoidosta on negatiivinen. Tämä on vähentänyt perheiden kiinnostusta perhepäivähoitoa kohtaan, vaikka perheillä on tarvetta ja halua valita perhepäivähoito lapsensa hoitomuodoksi. Perhepäivähoidon pitäisi olla perheille aidosti valittavissa oleva vaihtoehto. Se edellyttää sitä, että kunnallistakin perhepäivähoitoa järjestetään ja uusia hoitajia palkataan myös jatkossa.

Perhepäivähoidon etuja ovat lapsentahtisuus ja kiintymyssuhteen muodostuminen yhteen aikuiseen hoitajaan, kodinomainen hoito ja pieni ryhmä. Perhepäivähoidossa on mahdollista toteuttaa aitoa lapsilähtöisyyttä. Infektioherkille lapsille pienessä ryhmässä tapahtuva perhepäivähoito voi olla ainoa tapa osallistua varhaiskasvatukseen.

Jyväskylässä perhepäivähoidon asiakkaat ovat olleet erittäin tyytyväisiä saamaansa palveluun. Nyt kaupunki haluaa muuttaa perhepäivähoidon kokonaan yksityiseksi. Kunnallisen ja yksityisen perhepäivähoidon välillä on eroavaisuuksia. Kaikki perhepäivähoitajat työnantajasta riippumatta tekevät tärkeää työtä lasten hyväksi. Kuitenkin kunnallista ja yksityistä hoitoa säätelevät erilaiset ehdot, jotka saattavat heijastua lopulta lasten hyvinvointiin.

Kunnallisilla perhepäivähoitajilla on kasvatusalan tutkinto ja työnantaja järjestää heille kuukausittain vertaistukea ja koulutusta. Kunnallisilla perhepäivähoitajilla on tarvittaessa tukenaan erityislastentarhanopettajat, päiväkotien johtajat (esimerkiksi varhaiskasvatussuunnitelmatyöskentelyyn liittyen) ja palveluverkosto, joka auttaa perhepäivähoitajaa tukemaan lapsen kasvua ja kehitystä.

Yksityisiltä hoitajilta vastaavaa tutkintoa ei vaadita, eikä heillä ole samanlaista tukiverkostoa kuin kunnallisilla.

Lisäksi kunnallisten perhepäivähoitajien työaikaa säätelee työaikalaki ja heillä on käytettävissä lakisääteinen työterveyshuolto. Näillä myös edesautetaan kunnallisen perhepäivähoitajan työssäjaksamista. Yksityisillä perhepäivähoitajilla ei lakisääteistä enimmäistyöaikaa ole, mikä näkyy perheille palvelun joustavuutena, mutta mikä osaltaan voi myös vaikuttaa hoitajan työssäjaksamiseen.

Yksityisessä perhepäivähoidossa palvelusetelin myöntämisen ehdot rajaavat päivähoidon jatkuvuutta perheen muuttuvassa elämäntilanteessa, esimerkiksi työttömyyden kohdatessa. Tämä ei ole lapsen etu.

Kunnallisessa perhepäivähoidossa on järjestetty toimiva ja taattu varahoitojärjestelmä, joka on monelle perheelle ratkaiseva asia kunnalliseen perhepäivähoitoon hakeutumiseen. Kunnallisessa hoidossa hoitajien työurat ovat pitkiä ja hoidon jatkuvuus on kunnan puolesta taattua. Kunnallisten perhepäivähoitajien osaaminen ja pitkäaikainen työskentely näkyy rautaisena ammattitaitona.
 
Kaupunki luulee säästävänsä lakkauttamalla kunnallisen perhepäivähoidon. Kunnallisen perhepäivähoidon alasajolla on kuitenkin välillisiä ja tulevia kustannuksia, kuten kuluja perhepäivähoitajien mahdollisesta uudelleenkoulutuksesta. Osa hoitajista on vaarassa jäädä työttömiksi, josta aiheutuu kaupungille lisäkustannuksia. Lapset on joka tapauksessa hoidettava jossakin, todennäköisesti päiväkodeissa, jotka ovat jo nyt tupaten täynnä. Päiväkotien suuret ryhmäkoot voivat uuvuttaa herkimpiä lapsia ja vaikuttaa lasten hyvinvointiin ja tätä kautta tuoda kustannuksia viiveellä.

Kaikki lapsia hoitavat tekevät todella tärkeää työtä, riippumatta siitä missä lasta hoidetaan. Kuitenkin valinnan vapaus eri hoitomuotojen välillä on vanhemmille tärkeää. Toivomme, että jyväskyläläisillä päättäjillä on viisautta nähdä lapsen ja perheen etu sekä säästö, joka laadukkaasta hoidosta pitkällä tähtäimellä syntyy.


Jyväskylä, 6.11.2015 (tekstiä muokattu 8.11.2015)

Mannerheimin lastensuojeluliitto Palokan paikallisyhdistys ry hallitus